Historiaa

Seuran perustamisen ajankohta ja vaiheet

Maanantaina 26.11.1990 kokoontui monilukuinen joukko toijalalaisia Toijalan Säästöpankin kerhohuoneeseen tarkoituksenaan perustaa Toijalaan Suomi-Viro seura. Kokouksen oli kutsunut kokoon Kauko Alamäki, joka julkaisi paikallislehti Toijalan seudussa 23.11.  asiaa koskevan lehtikirjoituksen.

Perustamiskokous päätti perustaa Toijalan Seudun Suomi-Viro Seuran ja valitsi sille hallituksen. Hallituksen ensimmäisiä tehtäviä olivat seuran sääntöjen ja rekisteröinnin valmistelu. Hallitus piti ensimmäisen kokouksensa 29.1.1991, jolloin suunnittelu aloitettiin, perustettiin oma pankkitili ja suunniteltiin seuran alkavaa toimintaa. Jo tuossa kokouksessa esitettiin halu liittyä perusteilla olevaan valtakunnalliseen Viro-yhdistysten liittoon.

Tuolloin Toijalassa oli paljon Viroon virinnyttä yhteistyötä. Tällaista olivat mm. Lastumäen koulun yhteys Viiratsissa sijaitsevaan Kalmetun kouluun, kirjaston, Toijalan näyttämön, Toijala Lentis -turnauksen ja Toijalan koirakerhon Viro-yhteydet.

Seuran sääntöjen suunnittelussa käytettiin hyväksi Porin mallia. Ilman vahvistettuja sääntöjä toimittiin aina 17.8.1994 saakka, jolloin oikeusministeriö ne vihdoin hyväksyi.

 

Seuran tehtävä

Toijalan Seudun Suomi-Viro Seuran tehtävänä ei ole ollut sekaantua minkään tahon yhteistyökuvioihin, vaan ainoastaan tukea kaikkea Viro-yhteistyötä. Kuten säännöissämme sanotaan, ”yhdistyksen tarkoituksena on vaalia ja edistää virolaista kulttuuria ja Viron kieltä sekä lisätä Suomen ja Viron maiden ja kansojen kulttuuriyhteistyötä ja kanssakäymistä”. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys harjoittaa valistustoimintaa järjestämällä kulttuuritilaisuuksia, koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia, retkiä ja vierailuja sekä julkaisemalla lehtiä, kirjoja ja muita painotuotteita. Seuran toimintaa luonnehtii myös epäpoliittisuus lukuun ottamatta sitä, että olemme Viron puolella.

Viro-seura syntyi niiden tapahtumien seurauksena, jotka syksyllä 1990 johtivat Viron uudelleen itsenäistymiseen viidenkymmenen vuoden neuvostovallasta. Halu olla tekemisissä veljeskansan kanssa näkyi monina eri toimintoina. Halu olla yhteyksissä suoraan ihminen ihmisen kanssa ilman kontrolloivaa välikättä oli uutta Suomenlahden yli. Viro-seura on ollut yhteenliittymä sellaisille  ihmisille, jotka on pyyteettömästi haluavat tutustua Viron kulttuuriin ja elämään.

Suomen Viro-seurojen toiminnoissa on eroja sen mukaan, missä ne sijaitsevat ja miten paljon esim. virolaiset, nykyiset tai entiset ottavat osaa seuran toimintaan. Virossa toimivien Suomi-seurojen taustalla on usein periaate, että jäsenet ovat kansalaisuudeltaan suomalaisia. Esim. Toijalan ystävyyskaupungissa Tapassa Suomi-seurassa on tämä periaate eikä siellä ainakaan toistaiseksi ole virolaisten perustamaa seuraa, sellaisessa merkityksessä, millä seuramme toimii.

Toijalan Viro-seura on ollut lähinnä kulttuuriin painottuva yhdistys. Jo alkuvaiheessa päätettiin - vaikka tiedettiin Viron taloudellinen tila ja siellä vallinnut puute – että ei otettu toimintaan mukaan itse suoritettavaa avustustyötä. Kun sellaista on tehty, on se aina tapahtunut osallistumalla jonkun muun organisoimaan avustustyöhön.

 

Toimintaperiaatteet ja jäsenistö

Seuran vuosittainen toiminta ei ole kahdenkymmenen vuoden aikana juurikaan muuttunut. Sen runkona ovat koko ajan olleet Viron itsenäisyyspäivän vietto helmikuussa ja heinä-elokuuhun ajoittunut 3-4 päivän kesäretki. Syksyisin ja keväisin on järjestetty virolaisten vieraiden esiintymisiä ja Viro-aiheisia näyttelyitä.

Yhteyttä jäseniin on pidetty  2-3:lla jäsenkirjeellä ja nykyisin lisääntyvästi sähköpostilla. Alkuvaiheessa Viro-seuroilla on yhteinen äänenkannattaja Pro Estonia -lehti. Nykyisin jäsenmaksuun sisältyvä Svyl:n oma lehti Viro.nyt palvelee tätä tarkoitusta.

Seuran jäsenmäärä on pysynyt koko sen toiminta-ajan päälle 60:ssä. Muutama uusi jäsen tulee vuosittain poistuneiden tilalle. Jäsenkunta koostuu keski-ikäisistä ja sitä vanhemmista. Nuorisotoimintaa seuralla ei ole ollut, mikä lienee heikkous ajan mittaan. Nuorten kontaktit muodostuvat nykyään suorista yhteyksistä, mikä onkin oikein.

 

Yhteydet

Toijalan Seudun Suomi-Viro Seura liittyi Viro-yhdistysten liittoon v.1992. Liitto on antanut suurta käytännön apua seuran toiminnalle perustamisestaan lähtien. Liitto maksoi alkuvaiheessa luennoitsijoiden matkakuluja ja on avusti mm. osallistumisessa Pirkanmaan Viro-viikkojen järjestämiseen. Yhteydet liittoon ovat olleet kiinteät senkin vuoksi, että seuran puheenjohtaja on saanut osallistua liiton hallituksen toimintaan.

Pirkanmaalla toimii seuramme lisäksi Tampere-Tartto Seura ja Valkeakosken Viro Seura. Jäsenkirjevälitys on toiminut hyvin tiedonvälityksessä seurojen toiminnasta. Olimme mukana Pirkanmaan Viro-keskuksen toiminnassa sen loppuun saakka. Keskuksen toiminta loppui vuonna 1997.

 

Ystävyyskaupunki

Toijalan Seudun Suomi-Viro Seura ry teki toukokuussa 1997 Toijalan kaupungille esityksen hankkia ystävyyskunta Virosta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 24.6.1998 ystävyyskaupunkisopimuksen Tapan kaupungin ja Toijalan kaupungin välillä.

 

Hallinto

Hallituksen jäsenet

Puheenjohtaja Eero Lehtonen, 1991 -

Jäsen Kaarina Huttunen 1998 – 2014 (varapuheenjohtaja 2008 -2014)

Varapuheenjohtaja Terhi Reinikka, 1993 – 2008

Sihteeri Riitta Hognerud, 1991 -

Taloudenhoitaja Kauko Alamäki, 1991-1999

Taloudenhoitaja Hannu Mikkonen, 2000 - 2008

Jäsen Orvokki Koukkula 1996 – (taloudenhoitaja 2008 - )

Jäsen Marja-Terttu Kouhia, 1991 -1992

Jäsen Paavo Kärenlampi, 1991 - 1993

Jäsen Raimo Nurminen, 1991-1992

Jäsen Kerttu Högbacka-Stenholm, 1991 -

Jäsen Aune Tähtinen, 1991 -

Jäsen Minna Vuorinen, 1991 - 1995

Jäsen Leila Kärkäinen 1992 - 1995

Jäsen Sirkka Ranne 1993 - 1997

Jäsen Pentti Salo 1993 - 2014

Jäsen Eila Turunen 1997 -

Jäsen Pirkko Kanto 2010 - 2011

Jäsen Matti Humaloja 2012 -

Jäsen Pirjo Suomu 2015 - 

Jäsen Marjatta Humaloja 2015 -